Botanicum 9/2011

Julkaistu 2011-10-21 09:36:05

KASVITIETEEN TIEDOTUSLEHTI • 9/2011 • 21.10.2011

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikkö sekä Biotieteiden laitos (kasvibiologia)

Vastaava päätoimittaja Marko Hyvärinen, sähköposti marko.hyvarinen@helsinki.fi

Toimittaja Leena Helynranta, Kasvimuseo, PL 7, 00014 Helsingin yliopisto,

puh. 09–191 244 35, sähköposti leena.helynranta@helsinki.fi

________________________________________________________________________________________________

Kasvitieteen yksikön henkilökunta

Ylipuutarhuri Marko Pesu on irtisanoutunut tehtävästään. Kasvitieteen yksikön väki toivottaa Markolle onnea uusiin haasteisiin. Ylipuutarhurin tehtävä tulee avoimeen hakuun lähitulevaisuudessa. Ennen tehtävän täyttöä ylipuutarhurin sijaisuutta hoitaa Merja Pulkkinen (merja.l.pulkkinen@helsinki.fi).

Puutarhateknikko Martti Koponen ja museomestari Reijo Pekanpalo hoitavat yhteisvastuullisesti kasvitieteen yksikön kiinteistöjen turvallisuuspäällikön tehtäviä.

Minna Brunfeldt, museoavustaja kasvitiimissä 24.10.–31.12. Minna mm. jatkaa Hangosta kerättyjen putkilokasvinäytteiden tallentamista tietokantaan.

Diana Weckman, museomestari sienitiimissä 1.11.2011–29.2.2012.

Matkoilla

6.10.–17.11. Markku Häkkinen, banaanitutkijan matka suuntautuu Indonesiaan (Sumatra, Jaava, erityisesti Bogor, ja Papua) ja mikäli aikaa jää, myös Malakan niemimaalle.

14.–21.10. Alexander Sennikov, Russia, visiting the Komarov Botanical Institute and St. Petersburg State University for the mapping of Cotoneaster and the nomenclature of Malus (Rosaceae) in Atlas Florae Europaeae.

14.–24.10. Maarten Christenhusz, UK, London, Kew, working on the Equisetum project and several smaller manuscripts.

2.–4.11. Filip Högnabba, Viro, Tartto, Usnea-suvun (naavat) yhteistyöhankkeen suunnittelu Tarton yliopiston jäkälätutkijoiden kanssa.

Vieralijoita

3.–8.10. Anatoliy Maksimov, Karelian Scientific Centre, Russian Academy of Sciences, Herbarium, Forest Research Institute. Karelian mosses. Yhteyshenkilöt Nijole Kalinauskaite ja Sinikka Piippo.

27.10. Leif Ryvarden, University of Oslo. European polypores. Yhteyshenkilö Tuomo Niemelä

Vieraita Marimekolta

Maria Härkäpää ja Riitta Tamminen Marimekolta kävivät 11.10. kasvimuseolla tutustumassa tyyppinäytteiden digitointiin (Mellon-säätiön rahoittama Global Plants Initiative -hanke). Marimekolla on käynnissä samankaltainen arkistointiurakka, jossa skannataan värimalleja ynnä muuta materiaalia sekä tallennetaan niiden tietoja tietokantaan. Projekteistamme paljastui mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä. Vierailijat kiersivät myös tutustumassa kasvimuseorakennukseen ja kokoelmiin. ”GPI-tiimimme” (Juha Kinnunen, Sanna Laine, Ari Taponen ja Saara Velmala sekä hanketta johtava Soili Stenroos) sai kutsun vastavierailulle Marimekkoon tutustumaan tarkemmin heidän arkistointiprojektiinsa sekä itse yritykseen. — Sanna Laine

Saatuja apurahoja

Niemi-säätiö on myöntänyt 17.10. Tuuli Timoselle 8000 euroa Suomalaisten puuaine-erikoisuuksien, erityisesti visan, anatomiseen tutkimukseen.

Luonnontieteellisen keskusmuseon konsortiohanke sai rahoitusta Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelmasta (PUTTE). Konsortiota koordinoi Aino Juslén. Kasvitieteen yksikössä rahoitusta saatiin jäkälähankkeelle; tässä osahankkeessa selvitetään etenkin lahopuiden rupijäkäliä sekä julkaistaan Rupijäkäläopas. Hanketta vetävät Leena Myllys ja Soili Stenroos. Katso ympäristöhallinnon lehdistötiedote.

Palkittuja

Kaisaniemen kasvitieteelliselle puutarhalle myönnettiin 15.9. Laps rakas -kunniakirja. Myöntämisperusteluissa todetaan: ”Meidän luokka kokoontuu usein Kasvitieteellisessä puutarhassa. Siellä on tosi mukava tunnelma ja tunnemme itsemme aina tervetulleiksi. Moni meistä on oppinut myös paljon maailman kasveista.”

Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Kaupunkiekologian tutkimusryhmän Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia -tutkimushankkeelle myönnettiin 12.10. ympäristösuunnittelun ja -rakentamisen ViherTek-messuilla 4000 euron tunnustuspalkinto.

Wikströmin kuvakokoelma keskusmuseoon

Edesmenneen Per-Gustav Wikströmin kuvakokoelma on ”löytänyt arvoaan vastaavan sijoituspaikan” (M. Härkönen: Botanicum 6/2011) Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Laaja, 45 000 korkealaatuisen kuvaoriginaalin tarkasti dokumentoitu arkisto on lahjoitettu kaikin oikeuksin keskusmuseolle. Kokoelma sijoitetaan Kasvimuseoon, ja tiedoiltaan perusteellinen kuvaluettelo pyritään saamaan digitaaliseen muotoon mahdollisimman pian.

Oikaisu

Oikaisu professori Aino Henssenin muistokirjoitukseen (T. Ahti: Botanicum 8/2011). Henssenin kuolinpäivä on 29.8.2011 (kirjoitukseen oli tullut hautajaispäivä 17.9.).

Uusia julkaisuja

131. Hæggström, C.-A., Hæggström, E. & Carlsson, R. 2011: Metsälehmus Ahvenanmaalla. — Sorbifolia 42: 99–109.

132. Heikkilä, R., Lindholm, T., Salminen, P. & Kuznetsov, O. 2011: Rauno Ruuhijärvi (k 80-letyu so dnya rozhdeniya). — Trudy Karel’skogo nauchnogo tsentra RAN 2011: 2 (ser. Biogeografiya 12): 150–152.

133. Juslén, A., Väre, H. & Wikström, N. 2011: Relationships and evolutionary origins of polyploid Dryopteris (Dryopteridaceae) from Europe inferred using nuclear pgiC and plasmid trnL-F sequence data. — Taxon 60: 1284–1294.

134. Lommi, S. 2011: Neljän kerroksen väkeä. — Luonnonsuojelija 5/2011: 14–15.

135. Myllys, L., Velmala, S., Holien, H., Halonen, P., Wang, L.S. & Goward, T. 2011: Phylogeny of the genus Bryoria. — The Lichenologist 43: 617–638.

136. Niskanen, T., Kytövuori, I., Liimatainen, K. 2011: Cortinarius sect. Armillati in northern Europe. — Mycologia, 103: 1080–1101. DOI: 10.3852/10-350

137. Sennikov, A.N. 2011: Chamerion or Chamaenerion (Onagraceae)? The old story in new words. — Taxon 60: 1485–1488.

Kokouksia

CBS Symposium: One Fungus = Which Name? Amsterdam, 24.–27.4.2012. Kokouksessa käsitellään pleomorfisten sienten nimistön yhdistämistä, kun nimistösääntöjen (nyt International Code of Nomenclature of Algae, Fungi and Plants) artikla 59 muuttuu 1.1.2012 siten, että enää ei pidetä erikseen anamorfien ja teleomorfien nimistöä. www.ima-mycology.org/

European Vegetation Survey, 21st Workshop, Vienna, 24.–27.5.2012. Especially European Grassland Classification. Contact: wolfgang.willner@vinca.at. http://evs2012.vinca.at/index.shtml

Kumpula sulkeutui talveksi

Kumpulan puutarha sulkeutui yleisöltä 30. syyskuuta. Kiitos kuluneesta kaudesta. Tervetuloa taas toukokuussa 2012!

Sienityöryhmä inventoi Kolilla

Sienityöryhmän tämänvuotinen inventointiretkikohde oli Kolin kansallispuisto ja lähialueet 12.–16.9. Sienisatotilanne oli retkeilyajankohtana Kolilla erittäin hyvä. Viisitoista sienitutkijaa ja -harrastajaa löysi alueelta kolmen päivän aikana lähes 380 sienilajia tai -ryhmää. Tänä vuonna retkeilylle osallistuivat Lasse Kosonen, Esteri Ohenoja, Seppo Huhtinen, Veli Haikonen, Kaisa Junninen, Markku Kirsi, Tea von Bonsdorff, Unto Söderholm, Paavo Höijer, Marjut Järvinen, Juhani Ruotsalainen, Marja Härkönen, Tuomo Takala, Katri Kokkonen ja Elina Sivonen. Tärkeimmät näytteet tulevat osaksi kasvimuseoiden kokoelmia. Uhanalaistieto tallennetaan myös Ympäristöhallinnon Hertta -tietojärjestelmään.

Retkeilyn aikana löytyi paljon harvinaisia lajeja ja monen levinneisyystiedot uudistuivat. Punaisen listan sienistä mainittakoon kalvasrusokas (Entoloma prunuloides, EN), salonääpikkä (Galerina pruinatipes, EN), löyhkävahakas (Camarophyllopsis foetens, VU), keisarimailikka (Catathelasma imperiale, NT), kyyhkyvahakas (Camarophyllus lacmus, NT), kekovahakas (Hygrocybe fornicata, NT) ja posliiniseitikki (Cortinarius cumatilis, NT). Useimmat näistä kasvoivat Kolin hienoilla ahoilla. Kalvasrusokasta on löytynyt aiemmin vain Ahvenanmaalta ja Espoosta. Posliiniseitikki on tunnettu aiemmin Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta. — Tea von Bonsdorff

Orkideanäyttely Vanhalla

Suomen Orkideayhdistyksen 50-vuotisjuhlanäyttely Vanhalla ylioppilastalolla lauantaina ja sunnuntaina 22.–23.10. klo 10–18. Pääsymaksu 10 € (kahden päivän lippu 15 €).

Suomen Sieniseura

Kuukausikokous tiistaina 25.10. klo 18.00 Tieteiden talossa. Lasse Kosonen: Suku Volvariella – tuppisienet.

Sammalseuran syysretki Sipoonkorpeen

Sammalseura retkeilee Kalkkiruukin alueella keskiviikkona 26.10. Tapaaminen Flatbergetin parkkipaikalla klo 10.00, eväät, saappaat ja lupit mukaan. Ilmoittautuminen 21.10. mennessä (xiao-lan.he@helsinki.fi, puh. 040 4138313).

Pelottaako luonto? – Skrämmer naturen?

Societas, Vanamo ja kansallinen IUBS-komitea järjestävät seminaarin ”Pelottaako luonto? – Skrämmer naturen?” lauantaina 3.12. klo 10–16 Tieteiden talossa. Seminaarin aiheita: ”Miksi metsässä ei ole enää hauskaa?”, ”Ajankohtaisia pelkoja ja uhkia”, ”Biologia ja viestintä”. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin.

Juniperus-seminaari

Dendrologian Seuran Vuoden puusukua käsittelevä seminaari perjantaina 9.12. klo 10–16 Tieteiden talossa. Ohjelmassa Andres Vaasa: Baltian katajajalosteet, Timo Saarimaa: Katajien lisäyksestä, Ville Hallikainen: Katajan dendrokronologiaa, Marjatta Uosukainen: Kuinka valita katajalajikkeita, Nika Potinkara: Katajasta kansanperinteessä, Peter M.A. Tigerstedt: Katajan suvun monimuotoisuus.

Kenttätyössä Aleuteilla

15.8.–3.9.2011 olin tutkimusmatkalla Alaskassa, ensin Fairbanksissa Alaskan yliopiston Museum of the North herbaariossa (ALA), sitten (20.8.–1.9.) retkellä Aleuteilla ja lisäksi U.S. Fish & Wildlife Servicen laboratoriossa Anchoragessa. Jälkimmäinen laitos minut kutsuikin inventoimaan yhdessä kasvillisuustutkija, tohtori Stephen S. Talbotin kanssa Unimakin saaren jäkäliä. Samalla retki liittyi tekeillä olevaan Alaskan jäkälien luetteloon – jossa olen mukana – sekä Cladoniaceae-heimon lajien taksonomiseen selvitykseen.

Jo lentomatka Anchoragesta oli jännittävä. Ensin pysähdys Shumaginin saarille, sitten yli vuorokauden odotus myrskyn vuoksi Cold Bayssä (Alaskan niemimaan läntisin kylä) ja lopulta pomppuinen loppumatka False Passiin. Aleutithan ovat noin 1900 kilometrin pituinen saariketju, mutta olimme sen suurimmassa ja itäisimmässä saaressa, jonka ainoa kylä on aleuttivaltainen False Pass, asukasluku talvella 32. Olimme periaatteessa aktiivisen tulivuoren tyvellä, sen jäätikköinen huippu näkyi majatalomme ikkunasta. Ruotsalainen Eric Hultén (1937) on julkaissut Aleuttien putkilokasviflooran, ja yleiset kasvit sieltä on merkitty karttoihinkin, mutta jäkäliä oli ennestään tunnettu vain 10 lajia, joten lähes kaikki oli uutta. Aluehan on kiinnostava muun muassa siksi, että sitä pidetään Aasian ja Amerikan välisenä leviämisreittinä (”two-way filter bridge”) muinaisen Beringian (Bering Land Bridge) eteläreunassa, ja voittopuolisesti ”aasialaiset” lajit ovat yleisiä. Siellä on muutamia endeemejäkin taksoneita.

Paria aurinkoista päivää lukuunottamatta olosuhteet olivat kurjat. Asunnossa oli kyllä lämmintä ja hyvää ruokaa oli mukana paljon (lähetetty laivalla etukäteen) paikallisen lohen lisäksi. Mutta enimmäkseen satoi tai oli ainakin märkää, koska vuotuinen sademäärä on noin 1500 mm. Lämpötila oli 10–15 ºC, joskin ainainen tuuli, yleensä navakka, merkitsi sitä, että pari villapaitaa tarvittiin sadepuvun alla. Oltiin pohjoisboreaalisen vyöhykkeen hyperoseaanisessa lohkossa. Alarinteiden kasvillisuus on joko tiheätä lepikkoa (Alnus viridis ssp. sinuata) tai lähes olkapäihin ulottuvaa suurruohostoa (Rubus spectabilis, Heracleum maximum, Calamagrostis canadensis, Athyrium filix-femina ssp. cyclosorum), jonka läpäiseminen (150 metriä ylämäkeen) oli tuskallista. Metsänrajan yläpuolella oli kyllä helppoa kävellä. Kasvillisuuden lisäksi karhujen runsaus oli riesa. Aseen ja karkotteen (bear repellent) kanto ja jatkuva huutelu oli pakollista. Onneksi näimme vain kaksi elävää ja kaksi kuollutta karhua, mutta tuoreita jätöksiä, syönnöksiä (lohia) ja jälkiä oli tuhkatiheään. Muilla Aleuttien saarilla ei ole karhuja eikä lepikoitakaan.

Pakollisista kaatosadepäivistä huolimatta keräsimme noin 1000 näytettä Unimakilta. Itse keräsin yhteensä (Cold Bay mukaanluettuna) noin 800 näytettä, enimmäkseen jäkäliä, mutta myös putkilokasveja. Talbot keräsi etenkin sammalia. Joukossa on monia vähän tunnettuja lajeja, ilmeisesti ainakin pari nimetöntä.

Kerrottakoon vielä, että vuoteen 1867 Suomi ja Aleutit olivat samaa Venäjän valtakuntaa, ja kaksi Alaskan kuvernööriä, Arvid Adolf Etholén (1840–1845) ja Johan Hampus Furuhjelm (1858–1864) oli suomalaisia. Ainakin Etholén jopa keräsi kasveja ja jäkäliä Alaskasta (näytteitä Helsingissä; ks. Pettersson, Memoranda Soc. Fauna Fl. Fenn. 36: 1–18. 1961) laajan etnologisen kokoelman lisäksi. Alaskassa heidän nimensä ovat (venäjän kautta) Etolin ja Furuhelm, jotka esiintyvät paikannimissä (esim. Etolin Strait). — Teuvo Ahti

Botanicum 10/2011 ilmestyy perjantaina 11.11. Aineisto toimittajalle 9.11. mennessä.